Punatulkut hävisivät salaperäisesti
Lintuharrastajat
ovat helmi-maaliskuun vaihteessa kiertäneet Varsinais-Suomessa linnuston
laskentareittejä. Nyt oli vuorossa talvilintujen uusintalaskenta, jossa selvitetään,
miten linnut ovat selvinneet talven yli. Uusintalaskenta on osa jo talvella
1956/57 alkanutta talvisen linnuston seurantaa, jota koordinoi
Luonnontieteellinen keskusmuseo. Laskentoja tehdään kolme kertaa talvessa,
syyslaskenta marraskuun alussa (alkanut vuonna 1975), joululaskenta
vuodenvaihteessa (1956/57) ja uusintalaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa
Tämän talven
kysymys linnuston talvenaikaisista muutoksista on: Minne punatulkut hävisivät
???
Niitä oli alku-
ja keskitalvella aivan normaalisti ja syksyllä maamme kautta vaelsi ilmeisesti
kaukaakin idästä punatulkkuja. Mutta vuodenvaihteen jälkeen punatulkut
hävisivät. Ensimmäinen arvaus oli, että ne ovat menneet lämpimän talven myötä
takaisin synkkiin pesimäkuusikoihin. Mutta uusintalaskennassa niitä ei ole
löytynyt sieltäkään. Kun niitä vuodenvaihteen laskennassa tavattiin 18 yksilöä
10 reittikilometriä kohden, niin pari kuukautta myöhemmin niitä löytyi enää
vajaa kaksi yksilöä 10 reittikilometriä
kohden. Pitkän ajan keskiarvo on uusinnassa lähes 10 yksilöä ja
vuodenvaihteessa 15 yksilöä 10 reittikilometriä kohden. Aiemmat pienimmät
punatulkkumäärät uusintalaskennoissa ovat olleet 3,4 yksilöä/10 reittikm
talvina 1969/70 ja 1980/81.
Mitä
punatulkuille sitten on tapahtunut ???
Ensimmäiseksi
tulee mieleen, että linnut ovat palanneet Venäjälle. Mutta vaelluksia on ollut
ennenkin eikä silloin ole tapahtunut mitään vastaavaa. Ei myöskään ole
esimerkiksi rengaslöytöjä vahvistamassa tätä. Ja on meillä omaakin
pesimäkantaa, jonka pitäisi edelleen olla paikalla. Ilmeisesti punatulkut ovat
palanneet pesimäpaikoille metsiin ja normaalia suurempi osa on kuollut talven
rasituksiin.
Talven muut
linnut
Seuraavilla lajeilla tehtailtiin runsausennätyksiä: Merikotka, käpytikka, puukiipijä ja
sinitiainen. Lähes ennätykselliseen esiintymiseen ylsivät myös palokärki ja
pyrstötiainen. Huonosti sen sijaan menee fasaanilla ja varpusella.
Mustarastaasta on tullut tavallinen talvilintu muinakin kuin marjatalvina;
tiaisilla menee kaikilla hyvin ja Suomen pienin lintu hippiäinenkin selvisi
hienosti talvesta.
Varislinnuista
harakan ja variksen talvikanta on ollut laskusuunnassa jo pitkään ja naakan
sekä korpin nousussa. Vaikka kuusenkäpyjä syöviä käpylintuja onkin paljon, niin
ennätyksiä ei hätyytellä, vaan määrä on vain runsas kolmannes ennätystalven
1998/99 määrästä.
|