Punatulkut hävisivät salaperäisesti

Lintuharrastajat ovat helmi-maaliskuun vaihteessa kiertäneet Varsinais-Suomessa linnuston laskentareittejä. Nyt oli vuorossa talvilintujen uusintalaskenta, jossa selvitetään, miten linnut ovat selvinneet talven yli. Uusintalaskenta on osa jo talvella 1956/57 alkanutta talvisen linnuston seurantaa, jota koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo. Laskentoja tehdään kolme kertaa talvessa, syyslaskenta marraskuun alussa (alkanut vuonna 1975), joululaskenta vuodenvaihteessa (1956/57) ja uusintalaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa

Niitä oli alku- ja keskitalvella aivan normaalisti ja syksyllä maamme kautta vaelsi ilmeisesti kaukaakin idästä punatulkkuja. Mutta vuodenvaihteen jälkeen punatulkut hävisivät. Ensimmäinen arvaus oli, että ne ovat menneet lämpimän talven myötä takaisin synkkiin pesimäkuusikoihin. Mutta uusintalaskennassa niitä ei ole löytynyt sieltäkään. Kun niitä vuodenvaihteen laskennassa tavattiin 18 yksilöä 10 reittikilometriä kohden, niin pari kuukautta myöhemmin niitä löytyi enää vajaa kaksi yksilöä 10 reittikilometriä kohden. Pitkän ajan keskiarvo on uusinnassa lähes 10 yksilöä ja vuodenvaihteessa 15 yksilöä 10 reittikilometriä kohden. Aiemmat pienimmät punatulkkumäärät uusintalaskennoissa ovat olleet 3,4 yksilöä/10 reittikm talvina 1969/70 ja 1980/81.

Mitä punatulkuille sitten on tapahtunut ???

Ensimmäiseksi tulee mieleen, että linnut ovat palanneet Venäjälle. Mutta vaelluksia on ollut ennenkin eikä silloin ole tapahtunut mitään vastaavaa. Ei myöskään ole esimerkiksi rengaslöytöjä vahvistamassa tätä. Ja on meillä omaakin pesimäkantaa, jonka pitäisi edelleen olla paikalla. Ilmeisesti punatulkut ovat palanneet pesimäpaikoille metsiin ja normaalia suurempi osa on kuollut talven rasituksiin.

Talven muut linnut

Seuraavilla lajeilla tehtailtiin runsausennätyksiä: Merikotka, käpytikka, puukiipijä ja sinitiainen. Lähes ennätykselliseen esiintymiseen ylsivät myös palokärki ja pyrstötiainen. Huonosti sen sijaan menee fasaanilla ja varpusella. Mustarastaasta on tullut tavallinen talvilintu muinakin kuin marjatalvina; tiaisilla menee kaikilla hyvin ja Suomen pienin lintu hippiäinenkin selvisi hienosti talvesta.

Varislinnuista harakan ja variksen talvikanta on ollut laskusuunnassa jo pitkään ja naakan sekä korpin nousussa. Vaikka kuusenkäpyjä syöviä käpylintuja onkin paljon, niin ennätyksiä ei hätyytellä, vaan määrä on vain runsas kolmannes ennätystalven 1998/99 määrästä.