Jäsentiedote

Vanhat jäsentiedotteet


1/2002 | 2/2002 | 1/2003 | 2/2003 | 1/2004 | 2/2004 | 1/2005


JäSENTIEDOTE 1/2004


KOKOUSKUTSU

Sääntömääräinen kevätkokous pidetään torstaina 1. huhtikuuta 2004 klo 19 Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin tiloissa osoitteessa Martinkatu 5.
Sääntömääräisinä asioina käsitellään:
- vuosikertomus 2003
- tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto
- tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2003 hallitukselle

Kokouksen jälkeen Jyrki Normaja ja Tapio Aalto esitelmöivät kirjo- ja sepelsiepon sekä niiden risteymien määrittämisestä.

Tervetuloa!


JäSENILLAT

Yhdistys järjestää kesä- ja heinäkuuta lukuun ottamatta joka kuukauden ensimmäisenä torstaina klo 19 Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin tiloissa osoitteessa Martinkatu 5 kaikille linnuista kiinnostuneille avoimen jäsenillan.
Loppuvuoden ohjelmasta on toistaiseksi varmistunut toukokuun jäsenilta 6.5., jolloin Panu Kunttu kertoo Turun pesi-mälinnuston kehityksestä ja nykytilasta.
Muut jäseniltojen päivämäärät ovat 5.8., 2.9., 7.10., 4.11. ja 2.12.

KEVäTRETKI

Yhdistyksen kevätretki tehdään lauantaina 24.4. Vänöseen. Lähtö on Turun Kauppatorilta ortodoksisen kirkon edestä klo 3 ja paluu samaan paikkaan klo 20. Perillä Vänössa ehditään siis olla noin kymmenen tuntia.
Retken hinta on vielä avoin, mutta asettuu haarukkaan 20-30 €. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Mikko Oivukka 040-708 9722 tai mikko.oivukkasurfeu.fi. Retki järjestetään yhteistyössä Turun luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa.

PROJEKTIT

LAULUJOUTSEN
Laulujoutsen on Birdlifen tämän vuoden projektilaji. Pääasiallinen tarkoitus on selvittää lajin pesimäkanta Suomessa. TLY teki oman alueensa osalta selvityksen jo viime kesänä ja kannan koko on yhdistyksen alueella runsaat 50 paria. Tarkka pesäpaikkaluettelo on nähtävillä yhdistyksen kotisivuilla. Tutustukaa tähän ja täydentäkää vanhoja tietoja sekä ilmoitelkaa onko ko. paikoilla tänä vuonna pesintöjä. Laulujoutsen lisääntyy noin 10-15 %:n vuosivauhdilla, joten tänä vuonna pitäisi lisäksi uusia paikkoja olla 5-10 kappaletta.
TLY:n alueella on joutsenprojektin pääpaino kuitenkin muissa kuin pesimähavainnoissa. Tarkoitus on kerätä keväällä kaikki yli 20 yksilön kerääntymät ja muuttosummat ja syksyllä yli 10 linnun kerääntymät ja muuttosummat. Jos kiinnostusta riittää, niin olisi erinomaista, jos voisit palauttaa kaikki joutsenhavaintosi.
Pesimähavaintoja kerää Asko Suoranta ja muita havaintoja Niklas Haxberg (Hemmolankuja 2 B 7, 20900 Turku), joka samalla vastaa TLY:n alueella joutsenprojektista. Havainnot voi toimittaa myös yhdistyksen uudella webbilomakkeella josta on lisätietoa tässään tiedotteessa.
Lisätietoja laulujoutsenprojektista kotisivuilla www.tly.info.

TöRMäPääSKY JA PIKKUTYLLI
TLY:n oma projektilaji on törmäpääsky. Laji pesii lähes yksinomaan sorakuopissa, mutta muutama muukin pesäpaikka on vuosien saatossa tullut tietoon. Lajista on aina kerätty kaikki pesimähavainnot, mutta tarkkaa kokonaiskuvaa kannan koosta ja etenkään sen muutoksista ei ole. Sorakuoppien maisemointi on joka tapauksessa vähentänyt lajille sopivia pesäpaikkoja.
Tarkoitus on kiertää alueen kaikki sorakuopat ja saada siten selville mikä on tilanne. Samalla on mahdollista selvittää toisenkin sorakuoppalajin, pikkutyllin kanta. Tosin pikkutyllejä pesii muuallakin.
Selvitys on tarkoitus toteuttaa hyväksi koetulla menetelmällä, eli kuntavastaavilla. Jos olet kiinnostunut olemaan mukana, niin ota yhteyttä Esko Gustafssoniin, 050-3399159.
Hankkeesta lisää myöhemmin huhtikuussa kotisivuilla www.tly.info.

RIHTNIEMEN ILTAMUUTON TARKKAILU
Pohjanlahden vesilintumuutto on opittu kunnolla tuntemaan vasta 1990-luvulla. Mutta vieläkin sen tiedoissa on ”mustia aukkoja”. Keväisestä iltamuutosta on edelleen epäselvää, miten paljon sellaista on, mitä lajeja ja missä suhteessa muuttaa. Tiedossa on, että hyvinä iltoina muutolla voi olla tuhansia vesilintuja. Pimeän tullessa osa parvista suuntaa koilliseen sisämaahan ja lentää yön turvin Vienanmerelle.
Tämän vuoksi on tarkoitus keväällä 2004 yhteistyössä Rauman ja Turun lintuharrastajien kanssa selvittää tilannetta. Hankkeessa olisi tarkoitus saada jokaiseksi illaksi miehitys Rihtniemeen ja koota havainnot keskitetysti. Varauksia ottaa vastaan Veli Puputti vpuputti@nettilinja.fi tai 050-329 3315.
Havainnointia on tarkoitus toteuttaa 15.4.-1.6. Joka päivä on tarkoitus olla tornissa vähintään klo 18.00 - auringonlasku, mieluiten pimeään asti. Hyvinä päivinä muutto alkaa jo ennen kello kuutta, kun taas huonompina muuttopäivinä muuttoa tapahtuu vain juuri ennen pimeän tuloa.
Tarkemmat ohjeet ja varauslistat yms. TLY:n ja raumalaisten kotisivuilla. Voit kysellä asiasta myös tutkimusvastaava Esko Gustafssonilta 050-3399159

JURMO

Kevään miehitys- ja rengastustilanne alkaa olla jo melko hyvä (tilanne 16.3. – seuraa tilannetta TLY:n kotisivuilla). Jotta tältäkin keväältä saataisiin mahdollisimman kattava aineisto lintumuutosta, katkot miehityksessä olisi hyvä saada paikattua. Ainakin kesäkuun puoleenväliin saakka olisi hyvä saada yhtenäinen miehitys ja rengastus jotta saataisiin pitkänmatkanmuuttajistakin kunnon aineisto.
Miehityskatkot: 21.-26.3.; 28.3.-1.4.; 4.-6.4.; 9.-15.4.; 4.-7.5.; 4.6. alkaen ei vielä lainkaan varauksia.
Rengastus: ensimmäinen rengastusjakso on vasta 22.-27.4. jonka jälkeen rengastuksessa on katko 9.5. saakka. Siitä alkaakin sitten tauoton rengastusjakso 4.6. asti.
2.-4. huhtikuuta pidetään vanhan lintuaseman purkamisen viimeistelytalkoot, työnjohtajana Juha Kylänpää.

Muutakin tekemistä ja hankittavaa riittää vielä yllin kyllin:

A. SISäPUOLEN TYöT JA –HANKINNAT :
MAKUUHUONEEN KAAPPI Sokkelilla, korkeus sokkeleineen noin 209, leveys max 75, syvyys noin 60 cm
MAKUUALKOOVIN KAAPPI Korkeus (sähkörasiaan) max 85, leveys max 83, syvyys max 34 TAI MAKUUALKOVIN PöYTä/LASKUTASO Ikkunan eteen pöytä/laskutaso/hyllystö, korkeus max 74, leveys max 100, syvyys max 50. VAIHTOEHTOINEN RATKAISU: Alkovin oviaukolta sänkyyn ulottuva yhtenäinen hyllystö ja/tai kaapisto, mahdolliset kaapit vasemmalla, leveys max 85, hyllyt oikealla min 90, kokonaisleveys 175-190, korkeus max 74, syvyys max 34, ilmankiertorako joka k ohdalla noin 2 cm.
KUISTIN TYöPöYTä SäILYTYSTILOINEEN Korkeus max 80, pituus max 220, syvyys mieluiten 60, max 65 (Ainakin asemaa jo tukeneelta Nakolinnalta saatavissa tukevaa liimattua umpikoivutasoa 200x60, mäntyä pidempänä (jolloin sahattava poikki)). Pöytälevyn ja seinien väliin tulee jäädä noin 2 cm ilmankiertorako ikkunoiden hikoilun estämiseksi. Pöytälevyn alle kaksi kaappia, leveys yhteensä noin 100, max 120, mikäli mahdollista ainakin toisessa säädettävät hyllyt, toisessa laatikosto.
KIUKAAN VESISäILIöN SEINäNPUOLEISEN HANANPAIKAN TULPAN VUODON KORJAAMINEN
KUISTIN UMPINAISEN SIVUSEINäN SäILYTYSKAAPPI Sokkelilla, korkeus sokkeleineen max 203, syvyys max 45, leveys sähköpäätaulun käytön vaatimasta linjasta sivuikkunan reunaan (sivuseinän koko leveys on 115, kaapin sopi-vuus on tarkistettava ennen ostopäätöstä. Kaappi voi olla yläosaltaan avohyllyjä, mutta ainakin alaosa (80-100) lukit-tava rengastustarvike- ym kaappi.
TISKIPöYDäN VIEREISEN PöYTäTASON ALLE HYLLYKKö Tilan mitat: Korkeus max 70, leveys max 100, syvyys max 60. Pöytätason takana olevan ikkunan tuuletusraon ilmakierto tulee olla esteetön. Esimerkiksi tilan kummallekin sivuseinälle avohyllyköt, max 20 syvät, tai vain toiselle sivuseinälle max 30.
VARRELLINEN LATTIALASTA SAUNAAN
TULENKESTäVäT KYNTTILäNJALAT Tunnelmaa ja tilapäistä tarvetta varten tarvitaan max 4 kappaletta ehdottoman paloturvallista ja valumisreunuksella varustettua kynttilänjalkaa, jotka eivät loppuun palaessaankaan kuumenna alus-taansa.
IKKUNOIDEN PUUOSIEN KäSITTELY Sisäpuitteet ja sisään näkyvät puitteiden ja karmien pinnat käsitellään kesällä 2004. (Karmien ja ulkopuitteiden ulkopuoli ja ulkopuitteita vasten oleva karmipinta maalataan.)
ASEMAN SISäKATON SAUMOJEN PEITELISTOJEN VIIMEISTELY Hirsitalon ’laskeutumisen’ vuoksi on joihinkin kohtiin tullut rakoja, joista on voinut karista eristettä (Esim. saunan yläpuolella, pitkittäiskurkihirren takana lappeen puolella).
SAUNAN KYNNYS JA SAUNAOVEN ALAREUNAN TIPPALISTA Mitat otettava paikanpäältä.
MAKUUHUONEEN PöYTä Ikkunan eteen pöytä, korkeus max 74, pituus max 100, leveys ikkunan puoleisessa pääs-sä max 70, jolloin huoneen puoleinen pää kapeampi, pöytätason ja jalkatilan välissä voi olla tavarahylly. Vaihtoehtoi-sesti voidaan toteuttaa ikkunan alta saranoilla kääntyvä ’lukittavalla’ tuella varustettu pöytälevy. Joka tapauksessa ikkunan alle on jätettävä ilmankiertorako min 2cm. (Arkun säilytys tuvassa tai alkovissa.)
KAAKKOISPääDYN KATONALUSEN TUULETUS JOKO pelkkä tuuletusritilä (asemalla) samaan paikkaan kuin luo-teispäädyssä, kahteen hirteen leikaten TAI samanlainen luukku+ritilä kuin luoteispäädyssä. Tällöin myös tätä ka-tonaluspuolta voidaan käyttää esim. lautavarastona.
PIDIKEHELAT JA HYTTYSLUUKUT IKKUNOIHIN JA ULKO-OVEEN Pidikkeet niin että ikkunapuitteita voidaan pitää auki noin 30 sm. Tuuletuksessa käytetään (hormien lisäksi) varjonpuoleisia ikkunoita (keittiö, sauna ja makuuhuone), ulko-ovea ja kuistin väliovea. Ikkunoissa tekninen toteutus niin, että hyttysluukku voidaan jättää suljettujen ulko- ja sisäpuitteiden väliin. Ulko-ovikarmiin hyttysverkko-ovi. Hyttyskauden ulkopuolella h-luukut ja h-ovi varastoidaan luo-teispäädyn katonalustilassa.
VäLIOVIEN JA TARPEEN MUKAAN MUIDEN LASKEUMAVAROJEN TARKASTUS Yläpuolen peitelauta irrotetaan siististi, mahdollisesti liikaa puristunut tilke löyhennetään ja peitelauta kiinnitetään takaisin. Jos laskeumavaraa on vähemmän kuin 1 cm / 1 metri aukon alareunasta laskien, aukon yläreunaa on veistettävä lisää.
KOLMEEN YLäSäNKYYN IRROITETTAVAT PUTOAMISESTEET Tekninen toteutus suunniteltava paikan päällä

B. ULKOPUOLEN TYöT JA –HANKINNAT
TUVAN IKKUNAN YLäPUOLINEN TIPPANOKKA Valkea tippanokkalauta noin 10 cm ulkolaudoituksen pinnasta ulos niin ettei valumavesi mene kovallakaan tuulipaineella sen yli
MUURIARKUN STYROX-ERISTEEN TUKEMINEN TALON ALLA Esim. nurkkiin lautakulmat ja levyjen saumakohtiin laudat sekä kiristys arkun ympäri yhdellä-kahdella laudalla tai rautalangalla. Voidaan tehdä vasta kun esteenä olevat puutavarat on hyödynnetty.
IKKUNOIDEN MAALATTUJEN OSIEN KäSITTELY ulkopuolelta.
KUISTIN TAKANURKAN ULKOLAUDOITUKSEN PUUTTUVA RIMA JA MUUT PUUTTUVAT RIMAT Asemalla val-miiksi punamullatut ja sahatut rimat. Kuistin reunimmaisen laudan ja talon seinän väliin mahtuu laudaksi rima. Koska sillä ei ole tukea, se kiinnitetään ennalta ulkoseinärimaan, joka taas on helppo naulata kuistin reunimmaiseen lautaan. Seinistä, esim. ikkunoiden yläpuolelta, mahdollisesti puuttuvat rimanpätkät täydennetään asemalla olevilla valmiiksi maalatuilla rimanpätkillä.
ULKOSEINIEN LASKEUMAVARARAKOJEN PEITTOLAUDAT JA RIMAT Pitkien sivujen peittolautamalli naulaus-suuntineen on katon etelänurkan alla nähtävissä. Päädyissä katon laskeumavarat peitetään vähintään leveimmän laskeumavara-raon levyisillä valkoisilla laudoilla, jotka kiinnitetään riman välityksellä vesikattorakenteisiin tai ylimpiin kattohirsiin ulkoseinärimoja vasten.
KäYMäLääN UUSI IKKUNALASI RIKKONAISEN TILALLE Paksuus yli 2 mm, mitat otettava paikanpäällä.
ASEMAN NIMIKYLTTI Teksti isolla JURMO, päällekkäin viereen tai alle, puolta pienemmällä LINTUASEMA FÅGELS-TATION . TAI kokonaan ilman Jurmo-nimeä. Koko leveys max 50 cm, korkeus max 30 cm. Esimerkiksi säänkestävää puuta, johon teksti poltettu suurennuslasilla. TAI jos saadaan lähes ilmaiseksi, säänkestävä metallikilpi (ei kuitenkaan kirkasta ruostumatonta terästä). Kiinnitetään tukevilla ruuveilla tukevaan uuteen portinpylvääseen tai portille näkyvään harkittuun paikkaan aseman seinässä.

C. YMPäRISTöTYöT JA –HANKINNAT
PAKSUKUMINEN POLKUPYöRä Esim. vaihteeton Oiva-merkkinen
TUULIROOTTORIMASTON HARUKSET KIRISTETääN PAIKOILLEEN Maston tulee olla tarkoin pystysuorassa (asemalla vesivaaka). Kiinnitysankkurit on jo kaivettu maahan. Kiinnityslenkit on hitsattu hiukan roottorin alapuolelle.
ALUMIINITIKKAAT noin 7 metriseksi vedettävät lienevät sopivat
UUDET PAKSURENKAISET MAITOKäRRYT Ohuet renkaat eivät kokemuksen mukaan kestä ja jopa putoavat laitu-rilankkujen väliin.
ASEMAN PIHA-AITA Paikka on keskusteltava Mattssonien kanssa ja se on merkittävä maastoon Klasun kanssa ke-peillä. Vaikka vuokrasopimus koskee rakennuspaikkaa, mikä on rakennusluvan edellytys, rakennuslain 116 §:n mu-kaan vähintään 2000 m2, ei sitä tarvitse eikä pidä aidata, vaan ainoastaan aseman toiminnan kannalta tarpeellinen ja hoidettavissa oleva pihamaa. Luoteispäädyssä riittää, kunhan seitsemän metrin tikkaita mahtuu käyttämään päädyssä aidan sisäpuolella (esim. 4 metriä). Myös kirkon-lomamökin puoleisella pitkällä sivulla aidan etäisyys asemasta riittää, kunhan katolle johtavia tikkaita pystyy vaivatta käyttämään (esim. 4-6 metriä). Yläniityn puolella maston kohdalla aita tulee harusten ankkureiden linjaan. Imeytyssäiliön kohdalla aidan pitäisi kiertää teräskansi noin 1,5 m:n päästä. Siitä aita voisi jatkua hautausmaan vedenottokaivon suuntaan. Kaakkoispäädyn edessä tarvittaisiin tilaa parikymmentä metriä itään ja aidan sisään voisi jäädä muutamia katajia ’pihapuiksi’. Tällöin kunnossapidettävää pihaa olisi alle 700 m2, heinää kasvava pääosa niitettäisiin pari kertaa vuodessa hevosille. Käytetään ensin olemassa olevat lammasaidat ja –pylväät, lasketaan lisätarve ja hankitaan saareen. Välittömästi lammasverkon yläpuolelle piikkilanka Yläniityn aita-mallin mukaan. Kulmatolppien yläpäästä viistotuet viereisten tolppien alapäähän. Portin leveys niin, että traktori mah-tuu tarvittaessa. Talon huussin puoleiselle nurkalle aitaan ihmisen, muttei hevosen kuljettava aukko.
ULKO-OLESKELUPAIKKA ULKORAPPUJEN VIEREEN Ulko-oven edusta noin 6 m x 6 m alalta tasataan hiekalla ja soralla niin korkealle kuin sopivaa ainesta riittää . Pinta kivetään tasaiseksi, kaltevuus lounaaseen/kaakkoon min 1:50. Talonalusen alimpaan kohtaan tuleva kosteus johdetaan kulmapilarin päädyn puolelta avo-ojaa tai putken avulla kaakkoon.
ULKOPöYTä, ULKOPENKIT JA/TAI TUOLIT Kiinteät tai niin painavat, ettei myrsky lennätä. Esimerkiksi halkaistuista lehtikuusitukeista tai lankuista.
HALKOJEN HAKKUU- JA SAHAUSPAIKKA Länsinurkan tienoille niin, ettei kimmokehalko pääse lentämään ikkunaan. Noin 2 m x 2 m alue kivetään tasaiseksi, kaltevuus lounaaseen min 1:50
MUU PIHA-ALUEIDEN TASAUS JA KALLISTUKSET Asemalle tulee huhtikuun kuluessa pihanviimeistelypiirustus. Työt koskevat vain aidan sisäpuolista aluetta max noin 6 metriä aseman seinistä.
PRESSUKEHIKKO POLTTOPUUSUOJAKSI Harjakorkeus enintään 2 metriä
KAASUPULLOTELINE Esim. vanhan mallin mukaan puusta ja vesivanerista, mutta myös poisnostettava oviseinä. Leikataan nykyisellä paikalla maahan niin alas kuin mahdollista, kuitenkin niin, että valumavedet talon ohi vievä oja toimii.

Tekemättömistä töistä ja hankinnoista, joita otetaan luonnollisesti vastaan myös lahjoituksena, saa ajantasalla olevaa tietoa kotisivuilta ja niitä koskeviin kysymyksiin vastaa Osmo Kivivuori 050-567 2994.

Alkuvuoden havainnoista mainittakoon pikkuruokki 7.3. ja isolokki 29.2. Edeltävältä päivältä (28.2.) ilmoitettu grönlan-ninlokki osoittautui kuvien tarkastelun jälkeen leukistiseksi harmaalokiksi.

Miehittäjiä muistutetaan että aamuvakio ja länsireitin laskenta ovat pakollisia, päivittäin suoritettavia rutiineja. Län-sipään rauhoitus alkaa 1.4. ja kestää heinäkuun loppuun.

TORNIEN TAISTO

Järjestyksessään yhdestoista Birdlife Suomen järjestämä Tornien taisto käydään tänä vuonna lauantaina 8.5. klo 5-13. Tornien taiston tarkoituksenahan on viettää mukava lintupäivä, edistää lintuharrastusta ja samalla kilpailla Suomen parhaan tornin tittelistä.
Kisaan voi ilmoittautua internetissä osoitteessa www.birdlife.fi tai puhelimitse numeroon 09-4135 3300. Ilmoittautumi-sen yhteydessä kerrotaan joukkueen nimi, osallistujat, tornin tarkka paikka sekä joukkueen johtajan yhteystiedot (pu-helinnumero, posti- ja sähköpostiosoite). Joukkueen koko on 3-8 henkilöä.Osallistumismaksu kisaan on 8 €/henkilö ja se maksetaan viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta tilille Sampo 800015-2095806. Mielellään yksi maksu joukkuetta kohti ja tiedonanto-osaan viesti Tornien taisto ja joukkueen nimi. Muussa tapauksessa torni vapautuu muille joukkueille varattavaksi.
Tornivaraukset huomiodaan saapumisjärjestyksessä. Varatut tornit voi tarkistaa Birdlife Suomen kotisivuilta.

Koska kyseessä kuitenkin on kilpailu, niin tapahtumalla pitää olla säännöt:
1. TARKOITUS JA HENKI
Tornien taisto on lintuharrastustapahtuma, jossa leikkimielisen kilpailun varjolla tehdään lintuharrastusta tunne-tuksi suurelle yleisölle.
2. KILPAILUAIKA
Taisto kisataan lauantaina 8.5.2004 kello 05-13.
3. OSANOTTAJAT
Joukkueen koko on 3-8 henkilöä. Osallistumismaksu on 8 euroa/henkilö. Osallistumismaksu on maksettava Bird-Lifen tilille viiden päivän kuluessa ilmoittautumisesta. Ilman maksettua osallistumismaksua ei voi osallistua taistoon.
4. KILPAILUALUE
Kilpailualueena on joukkueen ilmoittama lintutorni. Ainoastaan lintutornista havaitut lajit voidaan laskea.
5. LINTULAJIEN MääRITTäMINEN
Vähintään kahden joukkueen jäsenen on havaittava ja tunnistettava laji, jotta se voidaan laskea. Lajien lisäksi hyväksytään muut poissulkevat sp-lajit (esim. käpylintulaji, jos muita käpylintuja ei ole nähty). Vangittuja, kesytettyjä tai tarhattuja lintuja ei hyväksytä. Joukkueen ulkopuolista apua lintujen etsimisessä saa käyttää vapaasti.
6. TULOSTEN ILMOITTAMINEN
Joukkueen tulos ilmoitetaan BirdLifelle välittömästi kisan päätyttyä ja ennen kello 15.00:ä. Ilmoitukset tehdään mieluiten sähköpostilla, tekstiviestillä tai faksilla. Tuloksen voi ilmoittaa myös puhelimitse. Tuloksen yhteydessä ilmoitetaan kunta, tornin nimi, lajimäärä, tornilla käyneen yleisön määrä, 2 harvinaisinta havaittua lajia sekä tornista havaittujen laulujoutsenten lukumäärä. Täydelliset tulokset ilmoitetaan lisäksi lähettämällä havaintokortti osoitteella BirdLife Suomi, PL 1285, 00101 Helsinki, 14.5.2004 mennessä.
7. TULOSTEN JULKISTAMINEN
Tornien taiston tulokset BirdLifen kotisivuilla osoitteessa www.birdlife.fi tapahtumapäivän iltana.

16.3. mennessä TLY:n alueen torneista on varattu Kuusistonlahti, Omenajärvi, Mynälahdelta Vasikkahaan iso torni ja Vasikkahaka kakkonen, Paimionlahti, Mattholmsfladan, Rihtniemi, Raisionlahti, Halikonlahdelta uusi torni ja Timalitorni, Friskalanlahti, Ruissalon Rantatien lintulava ja Galtarbyviken.

KEVäTRALLI

Sääntöjen mukaan toukokuun toisena lauantaina järjestettävä kevätralli osuisi tänä vuonna Tornien Taiston kanssa samaan ajankohtaan. Tästä syystä TLY:n vanhin ralli pitää välivuoden.


KESäRALLI

Vuodesta 1995 suurta suosiota nauttinut TLY:n kesäralli järjestetään tänä vuonna perjantaina 2.7. klo 19 alkaen. Ralli alkaa kuntien arvonnalla Orikedon Shellillä Vanha Tampereentie 203 kello 18. (Huomaa muuttunut arvontapaikka!) Kilpailuaika päättyy lauantaina 3.7. klo 13. Kilpailu käydään 2-4 henkisin joukkuein.
Kesäralliin ilmoittaudutaan Mikko Oivukalle sähköpostilla mikko.oivukka_surfeu.fi tai puhelimella 040-708 9722.
Tule mukaan kokemaan vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Kesärallista ja lauantai-illan purkutilaisuudesta riittää taatusti muisteltavaa pitkinä talvi-iltoina.


ARK

ARK:n tarkastamien lajien listaan on tehty muutoksia. ARK ei tarkasta 1.1.2004 alkaen havaintoja sirosuohaukkalajista (Circus pygargus/macrourus) eikä “isokokoisesta kirvisestä“ (Anthus richardi/campestris/godlewskii). Ilmoita kuitenkin havainnot TLY:n arkistoon.
RK ei tarkasta 1.1.2004 alkaen havaintoja kiljukotkasta, pussitiaisesta, punakottaraisesta eikä keväisistä ja kesäisistä pikkukultarinnoista. Nämä siirtyvät siis ARK:n tarkastamien lajien listalle. Elokuun alun jälkeiset, pesimäpaikkojen ulkopuoliset pikkukultarintahavainnot tarkastaa edelleen RK.
ARK tarkastaa edelleen myös Varsinais-Suomen linnut- kirjassa julkaistuista saapumis- ja myöhästelyennätyksistä poikkeavat havainnot.


HAVAINTOARKISTO VERKKOON – ILMOITA HAVAINTOSI NETISSä

Viime vuonna alkanut TLY:n havintoarkiston siirto Internet-pohjaiseksi tietokannaksi alkaa olla valmis. Järjestelmän on ohjelmoinut Timo Koski yhteistyössä Sampo Kuntun kanssa. Harrastajalle näkyvät suurimmat muutokset ovat seuraavat:
1. Havaintoja voi ilmoittaa Internetin kautta suoraan TLY:n havaintotieto-kantaan.
2. Kaikki arkiston havainnot ovat vapaasti selattavissa viimeisen kahden kuukauden ajalta.
3. Kaikkia omia arkistoon ilmoittamiaan havaintoja pääsee selaamaan ja muokkaamaan.

Järjestelmässä on käyttäjille kaksi puolta: Julkinen puoli ja rekisteröityneiden käyttäjien puoli.
Julkisella puolella pystyy selaamaan uusimpia havaintoja ja ilmoit-tamaan havaintoja. Nämä havainnot eivät tallennu suoraan kantaan, vaan vaativat aluevastaavan hyväksynnän.
Aktiiviharrastajille tarkoitetun rekisteröityneiden käyttäjien puoli vaatii salasanan, jonka saa pyytämällä aluevastaavalta (sampo.kunttuutu.fi). Tätä kautta ilmoitetut havainnot kirjautuvat suoraan tietokantaan ja ovat näin ollen heti kaikkien luettavissa. Samoin rekisteröidyllä puolella pystyy selaamaan ja muokkaamaan omia havaintojaan.
Uuteen palveluun pääsee tutustumaan TLY:n kotisivuilla osoitteessa www.tly.info kohdasta "havaintosivut". Havaintojen ilmoittaminen arkistoon on nyt todella helppoa ja webbilomakkeella suurempienkin havaintomäärien ilmoittaminen on vaivatonta. Webbilomakkeen käyttö on tällä hetkellä suositeltavin tapa ilmoittaa havaintoja.


VARSINAIS-SUOMEN LINNUT-KIRJA

Varsinais-Suomen linnut-kirjan toista painosta on edelleen saatavana hintaan 50 €. Kirjaa on myynnissä Turussa Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirissä Martinkatu 5 ja hyvin varustetuissa kirjakaupoissa.
Tekijöiden toivomuksesta kirjan myyntitulot käytetään Jurmon lintuaseman rakentamiseen ja kuten edeltä selviää, tekemistä ja hankittavaa on vielä paljon. Mainio tapa hankkia rahoitusta rakennushankkeen loppuun saattamiseen on myydä Varsinais-Suomen Lintuja työkavereille, satunnaisille lintutornissa kävijöille, sukulaisille, kenelle hyvänsä vastaan tulijalle. Jos haluat kantaa kortesi kekoon, niin ota yhteyttä Arto Kalliolaan, arto.kallilola@tekdome.fi tai 040-591 5558, jolta saat haluamasi määrän kirjoja myyntiin. Lintukirjoja osaavat myydä kaikki!


PETOLINTUTOIMIKUNTA

Pöllöjen soidin on alkanut ja haukkojen soidin alkamassa. Petolintutoimikunnan jäsenet jatkavat alueemme petolintukantojen kartoitusta. Pysyviin reviireihin viittavat haukka- ja pöllöhavainnot kiinnostavat petolintukartoituksia tekeviä,
joiden vastuualueet selviävät TLY:n kotisivuilta. Havaintotietojen saaminen soidin- tai pesintäkauden aikana mahdollistaa niiden välittömän hyvän hyödyntämisen. Lisätietoja antaa toimikunnan puheenjohtaja Seppo Pekkala (2354582, 050 524 7143).


LINTULAUTAKISA

Lintulautakisa on päättynyt.
Tämän vuoden kisan lintujen määrä oli saatujen kommenttien perusteella selvästi vähäisempi kuin viime vuoden kisan lintumäärä. Myös lajimäärä oli viime vuoteen verrattuna selvästi pienempi. Tänä vuonna päästiin kuuteenkymmeneen lajiin.Viime vuonna kisassa havaittiin 68 lajia. Kaikki tulokset ovat nähtävillä kotisivuilla.Haluan tässä kiittää kaikkia osanottajia osallistumisesta ja mukavista kommenteista kisan aikana. Ne ovat olleet minulle kisan parasta antia. Kisan voitto oli äärimmäisen täpärä; Kari Lahtela ja Rudin Nordling päätyivät samaan pistemäärään. Lopullisen voiton ratkaisi se, että Karilla oli kisajaksottain nähtyjen lintumäärien summa suurempi. Kisan voittaja saa palkinnoksi, kuten kisaan hyvin sopii, ruokinta-automaatin. Kisassa jaettiin myös arvontapalkinto, jonka oli lahjoittanut MediFront Oy. Voitto meni jäsenillassa suoritettussa arvonnassa Pekka Toolalle. Onnittelut Pekalle.

Tulokset:
1. Kari Lahtela Piikkiö 34 lajia (lajisumma 92)
2. Ruding Nordling Korppoo 34 (87)
3. Jukka Tobiasson Korppoo 33 (102)
4. Jukka Kivelä Turku 29 (80)
5. Stefan Karlsson Parainen 28 (88)
6. Mikko Holvitie Nauvo 28 (81)
7. Henry Laine Mietoinen 27 (?)
8. Jorma Knaapi Pertteli 26 (84)
9. Raimo Heinonen Raisio 26 (75)
10. Jorma Tenovuo Halikko 25 (?)

Onnittelut voittajille!

Jos leikkimielisesti laskee lopputuloksen kisan alussa ehdottamallani tavalla kunkin jakson lajimäärän summana, olisi kisan kärki seuraava: Tobiasson, Lahtela, Karlsson , Nordling, Knaapi jne. Se siis spekuloiden.

Lintulautakisan puolesta
Timo Heiskari