Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Laji on Suomen luonnon
parhaimpia esimerkkejä siitä, miten ihmisen toiminta voi
palauttaa sukupuuton partaalla olevan lajin yleiseksi
pesimälinnuksi. Aikoinaan laulujoutsenet olivat yleisiä
metsästyksen ja pesärosvouksen kohteita. Kun viime vuosisadan
puolessavälissä Suomen laulujoutsenkanta saavutti
aallonpohjansa, ilmestyi Yrjö Kokon laulujoutsenaiheiset kirjat
jotka tekivät vaikutuksen Suomen kansaan. Asenteet lajia kohtaan
muuttuivat ja sen jälkeen Suomen joutsenkanta on ollut
selvässä kasvussa. Ensimmäiset joutsenet
ilmestyivät Varsinais-Suomeen pesimään 1980-luvun
jälkipuolella. Kesällä 2003 maakunnassa pesi tai ainakin
oli valloittamallaan reviirillä joutsenia noin 55 paikalla.
Vuoden laji
Laulujoutsen on Birdlife Suomen vuoden 2004
projektilaji. Tarkoitus
on kartoittaa pesimäkanta ja pesimämenestystä sekä
selvittää muuton kulkua ja parhaita muutonaikaisia
levähdyspaikkoja. TLY selvitti kesällä 2003 varsin
kattavasti joutsenen pesimäpaikat, joten pääpaino
Varsinais-Suomessa on muiden tietojen keruussa. Katso tarkat ohjeet. Alla keskeiset tiedontarpeet
lyhyesti esitettynä.
Pesimäkanta
Mikäli kuitenkin tapaat joutsenia tai sinulla on
täydennyksiä pesimätaulukkoon,
niin ilmoittele Asko Suorannalle tai Niklas Haxbergille.
Pesimämenestyksen seuranta on myös erittäin
tärkeää.
Kevätmuutto
Laulujoutsen saapuu VSL-kirjan mukaan
keskimäärin 21.3.
Tämä perustuu 35 vuoden aineistoon ja kannan kasvun ja
lämpimien alkukeväiden myötä joutsenet saapuvat
nykyään yhä aiemmin. Tavallista onkin ensimmäisten
joutsenten saapuminen jo helmi-maaliskuun vaihteessa. VSL-kirjan mukaan
kevään yhteismäärät maakunnassa ovat olleet
1990-luvulla 500-800 yksilöä. Suurimmat
lepäilijäparvet ovat olleet noin 300 yksilöä.
Olemme koonneet oheiseen kevätlepäilijätaulukkoon
paikat, joilla on tavattu kerralla yli 50 joutsenta. Toivomme sinun
retkeilevän aktiivisesti näillä paikoilla ja ilmoittavan
Niklas Haxbergille kaikki havaintosi joutsenista. Myös muutkin
lepäilijäpaikat ovat toki kiinnostavia.
Syysmuutto
Ensimmäiset muuttavat joutsenet tavataan
maakunnassa syyskuun
puolivälissä. VSL-kirjan mukaan maakunnan kautta muuttaa
syksyllä noin 300-500 yksilöä. Suurimmat
lepäilijämäärät ovat olleet noin 170
yksilöä ja muuttomäärä vajaa sata joutsenta
Rihtniemessä 30.10.1992.
Olemme koonneet oheiseen syyslepäilijätaulukkoon
paikat, joilla on tavattu kerralla yli 30 joutsenta. Toivomme sinun
retkeilevän aktiivisesti näillä paikoilla ja ilmoittavan
Niklakselle kaikki havaintosi joutsenista. Myös muut
lepäilijäpaikat ovat toki kiinnostavia.
Talvihavainnot
Joutsenet viipyvät nykyään jäiden
tuloon saakka
maakunnassa. Muutaman kerran on nähty yli 30 lintua, mutta muuten
lajista tehdään havaintoja vain pienistä parvista. Katso
listaa mielenkiintoisista
talvihavainnoista.
Lisätietoja laulujoutsenen kannankehityksestä,
ekologiasta, esiintymisestä ja muusta, löydät mm.
uusimmasta Tiira-lehdestä ja BirdLifen kotisivuilta kohdasta suojelu ja
lajit.
© 15.3.2004 Esko Gustafsson, Niklas Haxberg ja Asko
Suoranta
Projektin tulokset
Lue Ukulissa 1/2005 julkaistu raportti
vuosien 2003-2004 laulujoutsenprojektista ja sen tuloksista (pdf, 316 kb).
Kirjoituksessa
mainittu taulukko erikseen tutustuttavaksi.
Eri vuosien projektilajit
|