Jurmon linnusto

Lajimäärä
Jurmossa on tavattu 300 lintulajia (tilanne 29.8.2006). Viimeimmät lisäykset olivat 31.5.2005 nähty ruostepääsky, 18.6.2005 rengastettu kenttäkerttunen ja 17.5.2006 nähty isohaarahaukka. Vuonna 2003 lajilistaa täydensi varpuspöllö ja aavikkotasku, vuonna 2002 pikkukultarinta ja vuonna 2001 pilkkaniska. Vuonna 1999 uutena lajina havaittiin pikkuhuitti ja 1998 amerikanhaapana, viiriäinen ja viiksitimali. Muita Jurmossa havaittuja suurharvinaisuuksia ovat olleet mm. amerikantavi, sinisiipitavi, hanhikorppikotka, pikkutrappi, arokana, paksujalka, tundrakurppelo, tundravikla, grönlanninlokki, aro- ja mustakiuru, alppirautiainen, nunnatasku ja mustapääsirkku. Lajilistan harvinaisuudet ovat rariteettikomitean hyväksymiä.

Taulukko Jurmossa havaituista lintulajeista.

Valkoposkihanhia Järven rantaniityllä elokuussa 2002. Kuva: Kalle Rainio

Pesimälinnusto
Jurmon pesimälinnustossa on runsaasti mielenkiintoisia ja harvalukuisia pesijöitä, kuten etelänsuosirri, ristisorsa, valkoposkihanhi ja pikkutiira. Uusin pesimälaji on luhtakana, jonka pesintä varmistettiin vuonna 1996. Valkoposkihanhikanta oli vuonna 1997 5 paria ja pikkutiiroja oli 2 paria, jälkimmäisen lajin pesintä kuitenkin epäonnistui.

Taulukko 1. Eräiden lintulajien parimäärät Jurmon pääsaarella (suluissa koko kylän alueella eli pikkuluodot ym. mukaanlukien) vuonna 1993. Lähde: Miettinen, M., 1996. Saaristomeren kansallispuiston eteläosan ja eteläisen Selkämeren pesimälinnusto 1993. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja sarja A, no 59, 42 s.

Muutto
Näkyvän muuton runsaimpia lintuja ovat haahkat, merimetsot, kuikkalinnut ja kahlaajat. Syksyllä Jurmossa nähdään mm. hyvää varpushaukkamuuttoa ja, vuodesta riippuen, vaelluslintuja. Näkyvän muuton lisäksi Jurmossa levähtää muuttoaikoina suuria määriä hyönteissyöjiä, esim. huhtikuun lopussa punarinnat valloittavat saaren ja myöhemmin keväällä erityisesti pajulintu, siepot ja leppälintu ovat runsaimpia siivekkäitä. Kahlaajamäärät vaihtelevat melkoisesti vuodesta toiseen riippuen vallitsevista sääoloista. Syysmuutolla heinä-elokuussa Jurmo on yksi Suomen parhaista kahlaajapaikoista.

Talvilinnusto
Jurmon talvilinnuston erikoisuuksiin kuuluu merisirrit ja tunturipöllöt. Jälkimmäisiä, ukuleita, nähdään varsinkin vaellusvuoden sattuessa kohdalle. Ensimmäiset julkaistut tunturipöllöhavainnot Jurmosta ovat jo yli sadan vuoden takaa. Usein kyseessä on yksittäinen lintu, mutta voimakkaina vaellusvuosina pöllöjä voi olla enemmänkin, esim 4.11. 1974 nähtiin 11 lintua ja 6.1. 1990 8. Ääripäivämäärät ovat 14.10. ja 24.4. Kun suurempia merisirrimääriä alettiin tavata 1960-luvulla se herätti aluksi aikamoista hämmennystä. Laji todettiin kuitenkin pian säännölliseksi talvehtijaksi Jurmon lisäksi myös muualla ulkosaaristossa, esim. Ahvenanmaalla. Jurmon ja Suomen ennätysmäärät ynnättiin joulukuussa 1997: 6.12. 175 lintua ja 18.12. 183. Laji saapuu yleensä loka-marraskuun vaihteessa ja viipyy kunnes rannat jäätyvät. Kevätmuutolla huhti-toukokuussa merisirri on nykyään yllättävän harvinainen.