Talvilintulaskenta
Ruokintapaikkatutkimus
Maalintujen pistelaskenta
Pesäkorttitutkimus

Talvilintulaskennat alkoivat Suomessa talvella 1956/57. Varsinais-Suomessa oltiin heti mukana, sillä ensimmäisenä laskentatalvena kierrettiin viisi ja seuraavana jo 18 reittiä.

Koko Suomessa reittejä on ollut viime vuosina keskimäärin 400. Aluksi laskennat tehtiin vain vuodenvaihteessa (joululaskenta), mutta vuonna 1967 otettiin käyttöön uusintalaskenta helmi-maaliskuun vaihteessa ja 1975 aloitettiin syyslaskenta marraskuun alussa. Talvella 2006/2007 laskettiin Varsinais-Suomessa 53 syysreittiä, 63 joulureittiä ja 51 uusintareittiä.

Reittien määrän kehitys joululaskennassa Varsinais-Suomessa näkyy kuvasta.

Kevätlaskennan 2008 tulokset

Joululaskennan 2007/08 tulokset

Syyslaskennan 2007 tulokset

Kevätlaskennan 2007 tulokset

Syyslaskennan 2006 tulokset

Kevätlaskennan 2006 tulokset

Joululaskennan 2005/06 tulokset

Syyslaskennan 2005 tulokset

Kevätlaskennan 2005 tulokset

Joululaskennan 2004/05 tulokset

Syyslaskennan 2004 tulokset

Laskennan tavoitteena on selvittää

• Talvilintujen levinneisyyttä, runsautta ja elinympäristöjä.
• Näissä tapahtuvia muutoksia talven aikana, vuodesta toiseen ja pitkällä aikavälillä
• Lintujen vuosittaiseen esiintymiseen, talvikuolleisuuteen ja pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavia tekijöitä.

Lajien erilaisen havaittavuuden takia menetelmä ei kuvaa todenmukaisesti lajien keskinäisiä runsaussuhteita.

Talvilaskennalla saadaan eräistä lajeista melko hyvä kuva niiden kannanmuutoksista. Varpunen on esimerkki lajista, jonka kanta on viime vuosikymmeninä kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Etenkin maaseutuympäristöissä kannanromahdus on ollut sitä luokkaa, että laji on kadonnut laajoilta alueilta Varsinais-Suomen maaseutua kokonaan.

Yllättävistäkin lajeista saadaan näkyville kiinnostavia seikkoja talvilaskennoilla, kuten merilokin esiintymiskuva kertoo:

Peruslajien lisäksi laskennassa tavataan jonkin verran muitakin lajeja. Esimerkiksi laskennoissa talvella 1999/2000 tavattiin seuraavat lajit: Syyslaskenta: merihanhi, harmaahaikara, punasotka, sepelhanhi, valkoposkihanhi, taivaanvuohi, kurki, kangaskiuru, viiksitimali, tiltaltti ja lehtokurppa; joululaskenta: viiksitimali ja kevätlaskenta: isolokki.

Talvilintulaskenta on erinomainen tapa linturetkille muuten melko lintuköyhässä talvimaisemassa. Laskennan ohjeet ovat melko yksinkertaiset. Varmista kuitenkin etukäteen ettet suunnittele reittiä päällekkäin tällä hetkellä toimivien reittien kanssa. Toisaalta joku vanhan reitin haltija voi olla valmis luopumaan omasta reitistään. Alustavasti voit katsastaa mahdollisia vapaita alueita katsomalla talvella 2001/2002 Varsinais-Suomessa laskettujen reittien ja reiteistä vastaavien laskijoiden luetteloa. Varmaan pääset tarvittaessa jollekin reitille mukaankin tutustumaan laskentaan. Ota rohkeasti vain yhteyttä lähialueiden reittien laskijoihin. Tarvittaessa Esko Gustafsson avustaa reittisuunnittelun lisäksi muissakin käytännön alkuongelmissa. Löydät myös laskennan kaavakkeet ja ohjeet Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta tutustuttavaksi/printattavaksi. Talvilaskennan lisäksi laskija voi ilmoittaa laskennan ulkopuolisia havaintoja marjalinnuista ja muista harvinaisista talvilinnuista. Niiden lomakkeita ja ohjeita ei käsitellä tässä tarkemmin, vaan toivomuksena on, että havainnot näistä palautetaan suoraan TLY:lle.

Muutama käytännön vinkki uutta reittiä suunnitteleville:

1. Valitse suhteellisen helppokulkuinen reitti, jota voit kulkea vaikka olisi 50 cm lunta.
2. Alueella tulisi olla myös lintuja, jotta mielenkiinto pysyy yllä vuosien vieriessä.
3. älä tee reitistä liian pitkää, sopiva on ehkä virallisia ohjeita hieman lyhyempi eli alle 10 km.