Talvilintulaskenta
Ruokintapaikkatutkimus
Maalintujen pistelaskenta
Pesäkorttitutkimus

1. Laskentakausi

Suositeltava laskentakausi on Etelä-Suomessa 20.5.- 20.6. Koska sama reitti lasketaan samaan aikaan joka vuosi, ovat saman laskijan tulokset kullakin reitillä vertailukelpoisia. Täten ei ole haitaksi, vaikka osa reiteistä kierrettäisiin jo varhemmin keväällä ja osa myöhemmin kesällä. Näin saadaan mukaan sekä aikaisia, että myöhäisiä lajeja. Sama laskija ehtii siis laskea useita reittejä kesässä.

2. Vuorokaudenaika

Paras laskenta-aika on aamulla klo 4-9. Laskentaa ei tulisi jatkaa klo 10:n jälkeen.

3. Laskentasää

Laskenta tehdään mahdollisimman tyynellä poutasäällä. Kohtalaisella tuulella, sateella tai kylmässä säässä laskennasta on luovuttava.

4. Laskenta maastossa

Pisteeseen tullaan lintuja mahdollisimman vähän häiriten ja otetaan esille kello, lomake ja kynä. Kunkin pisteen tulokset kirjataan erikseen. Lajit kirjataan muistiin sitä muka kuin ne havaitaan ja lajinimen kohdalle merkitään "tukkimiehen kirjanpidolla" (käytä oikeita numeroita puhtaaksikirjoituksessa) yksilömäärä etäisyysluokittelun mukaan siten, että laskijasta 1) alle ja 2) yli 50 m:n päässä olevat merkitään erikseen omille sarakkeilleen. Laskija siis arvioi ympärilleen ympyrän, jonka säde on 50 m (halkaisija 100 m) ja määrittää linnun joko sisä tai ulkopuolella olevaksi. Linnun paikaksi katsotaan se, missä yksilö ensi kerran havaittiin. Rajatapauksissa linnun paikka tarkistetaan askelparien avulla havainnoinnin päätyttyä. Jos lintu pakenee laskijaa pisteeseen tultaessa, se lasketaan paritilastoon lähtöpaikan mukaan. Selvästi ylilentävät luetaan 50 m:n säteen ulkopuolisiin. Jokainen lintu merkitään muistiin riippumatta siitä, onko se kenties havaittu jo edellisessä pisteessä.

Etäisyyden arviointi on aluksi vaikeaa ja sitä kannattaa harjoitella etukäteen.

Laskenta kussakin pisteessä lopetetaan tasan viiden minuutin kuluttua. Jos merkitsee muistiin muita kuin pariksi muunnettavien yksiköiden (koiras, naaras, pari) määriä (esim. poikueparven koon) on varottava sekaannuksia.

5. Havaintojen tulkinta

Laskettava yksikkö on lintupari, ei yksilö. Pariksi tulkitaan:

• nähty tai kuultu koiras
• pari
• yksinäinen naaras
• poikue
• pesä

Parvena liikkuvat linnut voiat aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Poikueparviksi tulkitaan varhaisten pesijöiden (käpylinnut, kottarainen, varpunen, varis, vihervarpunen) pienet parvet. Parimäärä saadaan jakamalla parven yksilömäärä parin + poikasten oletetulla yksilömäärällä (useimmiten 5-6) eli 1-6 yksilöä on 1 pari, 7-12 yksilöä kaksi paria jne. Laskentakauden lopulla laskentaan voi osua myöhempäänin pesivien lajien poikueita tai poikueparvia. Mikäli laji pesii niin myöhään, että parvihavainto ei todennäköisesti voi koskea poikuetta (esim. tervapääsky, sepelkyyhky, pääskyt), jaetaan parven yksilömäärä kahdella (pariton pyöristetään ylöspäin, siis 1-2 yksilöä on 1 pari, 3-4 yksilöä on 2 paria jne. Mikäli parvi on niin suuri, että parimääräksi tulisi 10 tai enemmän, se kirjataan erikseen lomakkeen 2A alareunaan. Ylilentävät yksilöt lasketaan, mutta selviä muuttoparvia ei ilmoiteta.

6. Lomakkeen täyttäminen

Lomake jakaantuu kahteen osaan: lomakkeella 2A kerrotaan reitistä ja lomakkeella 2C pistekohtaiset tulokset. Katso myös tarkkoja täyttöohjeita.

7. Laskennan toistaminen seuraavina vuosina

Reitin laskennta-ajan tulee pysyä samana vuodesta toiseen: laskenta tehdään joka vuosi enintään 7 vrk aikaisemmin tai myöhemmin kuin ensimmäisenä vuotena. Jos kevään edistyminen (toukokuun muuttolintujen saapuminen, kasvillisuuden kehitys) noudattaa ensimmäistä laskentavuotta, laskentapäivän tulisi olla mahdollisimman tarkoin sama. Myöhäisinä keväinä laskenta tehdään myöhemmin, aikaisina aikaisemmin. Laskenta aloitetaan joka kerta enintään 30 min aikaisemmin tai myöhemmin kuin ensimmäisenä vuonna. Kunkin reitin laskentapäivä vaihtelee siis enintään 15 vrk ja aloittaminen yhden tunnin.

Saman henkilön tulisi kunakin vuonna laskea sama reitti. Jos laskija vaihtuu, reitti käsitellään kuin uusi (huom. rasti lomakkeelle 2A). Varsinaisen laskentatyön tekee siis joka vuosi sama henkilö; jos toinen toimii esim. kirjurina, tulee samaa käytäntöä noudattaa joka vuosi. Myös säätilan ja koko reitin laskenta-ajan (siirtyminen pisteestä toiseen) olisi oltava mahdollisimman tarkoin sama.

Jos yhdessä pisteessä tapahtuu muutoksia (esim. hakkuita), niin vain sen pisteen tiedot jäävät eri vuosien vertailun ulkopuolelle, joten koko laskenta ei mene tälllaisessa tilanteessa hukkaan. Merkitse muutoskoodi oikein lomakkeelle 2A.