Pistelaskennan ohjeet
1. Laskentakausi
Suositeltava laskentakausi on Etelä-Suomessa 20.5.-
20.6. Koska
sama reitti lasketaan
samaan aikaan joka vuosi, ovat saman laskijan tulokset kullakin
reitillä
vertailukelpoisia. Täten ei ole haitaksi, vaikka osa
reiteistä kierrettäisiin jo
varhemmin keväällä ja osa myöhemmin
kesällä. Näin saadaan mukaan sekä aikaisia,
että myöhäisiä lajeja. Sama laskija ehtii siis
laskea useita reittejä kesässä.
2. Vuorokaudenaika
Paras laskenta-aika on aamulla klo 4-9. Laskentaa ei
tulisi jatkaa
klo 10:n jälkeen.
3. Laskentasää
Laskenta tehdään mahdollisimman tyynellä
poutasäällä. Kohtalaisella tuulella,
sateella tai kylmässä säässä laskennasta on
luovuttava.
4. Laskenta maastossa
Pisteeseen tullaan lintuja mahdollisimman
vähän
häiriten ja otetaan esille kello,
lomake ja kynä. Kunkin pisteen tulokset kirjataan erikseen. Lajit
kirjataan muistiin
sitä muka kuin ne havaitaan ja lajinimen kohdalle
merkitään "tukkimiehen
kirjanpidolla" (käytä oikeita numeroita
puhtaaksikirjoituksessa) yksilömäärä
etäisyysluokittelun mukaan siten, että laskijasta 1) alle ja
2) yli 50 m:n päässä
olevat merkitään erikseen omille sarakkeilleen. Laskija siis
arvioi ympärilleen
ympyrän, jonka säde on 50 m (halkaisija 100 m) ja
määrittää linnun joko sisä tai
ulkopuolella olevaksi. Linnun paikaksi katsotaan se, missä
yksilö ensi kerran
havaittiin. Rajatapauksissa linnun paikka tarkistetaan askelparien
avulla havainnoinnin
päätyttyä. Jos lintu pakenee laskijaa pisteeseen
tultaessa, se lasketaan paritilastoon
lähtöpaikan mukaan. Selvästi ylilentävät
luetaan 50 m:n säteen ulkopuolisiin.
Jokainen lintu merkitään muistiin riippumatta siitä,
onko se kenties havaittu jo
edellisessä pisteessä.
Etäisyyden arviointi on aluksi vaikeaa ja sitä
kannattaa
harjoitella etukäteen.
Laskenta kussakin pisteessä lopetetaan tasan viiden
minuutin
kuluttua. Jos merkitsee
muistiin muita kuin pariksi muunnettavien yksiköiden (koiras,
naaras, pari) määriä
(esim. poikueparven koon) on varottava sekaannuksia.
5. Havaintojen tulkinta
Laskettava yksikkö on lintupari, ei yksilö.
Pariksi
tulkitaan:
- nähty tai kuultu koiras
- pari
- yksinäinen naaras
- poikue
- pesä
Parvena liikkuvat linnut voiat aiheuttaa
tulkintavaikeuksia.
Poikueparviksi tulkitaan
varhaisten pesijöiden (käpylinnut, kottarainen, varpunen,
varis, vihervarpunen) pienet
parvet. Parimäärä saadaan jakamalla parven
yksilömäärä parin + poikasten oletetulla
yksilömäärällä (useimmiten 5-6) eli 1-6
yksilöä on 1 pari, 7-12 yksilöä kaksi
paria jne. Laskentakauden lopulla laskentaan voi osua
myöhempäänin pesivien lajien
poikueita tai poikueparvia. Mikäli laji pesii niin
myöhään, että parvihavainto ei
todennäköisesti voi koskea poikuetta (esim.
tervapääsky, sepelkyyhky, pääskyt),
jaetaan parven yksilömäärä kahdella (pariton
pyöristetään ylöspäin, siis 1-2
yksilöä on 1 pari, 3-4 yksilöä on 2 paria jne.
Mikäli parvi on niin suuri, että
parimääräksi tulisi 10 tai enemmän, se kirjataan
erikseen lomakkeen 2A alareunaan.
Ylilentävät yksilöt lasketaan, mutta selviä
muuttoparvia ei ilmoiteta.
6. Lomakkeen täyttäminen
Lomake jakaantuu kahteen osaan: lomakkeella 2A
kerrotaan
reitistä ja lomakkeella 2C pistekohtaiset tulokset.
Katso myös tarkkoja täyttöohjeita.
7. Laskennan toistaminen seuraavina vuosina
Reitin laskennta-ajan tulee pysyä samana vuodesta
toiseen:
laskenta tehdään joka
vuosi enintään 7 vrk aikaisemmin tai myöhemmin kuin
ensimmäisenä vuotena. Jos
kevään edistyminen (toukokuun muuttolintujen saapuminen,
kasvillisuuden kehitys)
noudattaa ensimmäistä laskentavuotta,
laskentapäivän tulisi olla mahdollisimman
tarkoin sama. Myöhäisinä keväinä laskenta
tehdään myöhemmin, aikaisina
aikaisemmin. Laskenta aloitetaan joka kerta enintään 30 min
aikaisemmin tai myöhemmin
kuin ensimmäisenä vuonna. Kunkin reitin
laskentapäivä vaihtelee siis enintään 15
vrk ja aloittaminen yhden tunnin.
Saman henkilön tulisi kunakin vuonna laskea sama
reitti. Jos
laskija vaihtuu, reitti
käsitellään kuin uusi (huom. rasti lomakkeelle 2A).
Varsinaisen laskentatyön tekee
siis joka vuosi sama henkilö; jos toinen toimii esim. kirjurina,
tulee samaa
käytäntöä noudattaa joka vuosi. Myös
säätilan ja koko reitin laskenta-ajan
(siirtyminen pisteestä toiseen) olisi oltava mahdollisimman
tarkoin sama.
Jos yhdessä pisteessä tapahtuu muutoksia
(esim. hakkuita),
niin vain sen pisteen
tiedot jäävät eri vuosien vertailun ulkopuolelle, joten
koko laskenta ei mene
tälllaisessa tilanteessa hukkaan. Merkitse muutoskoodi oikein
lomakkeelle 2A.
|